"Haluan pois "vankilasta" !"
Pennut haluavat tutkimaan maailmaa. Maailmassa on niin paljon uusia asioita, jotka houkuttelevat pientä pentua.
Voi kun osaisi itsekin ilahtua kaikesta, nähdä kaiken kauniin ja kokeilla kaikkea.
Rohkein menee ensin ja hetken päästä muutkin. Ehkä muut ovat viisaampia, katsovat ensin miten siinä käy sille ensimmäiselle...Toisaalta ensimmäinen kokee sen löytämisen ilon ja kokeilun.
Ja vaikka maailmassa onkin paljon uutta ja kivaa, pennut osaavat pysähtyä siihen hetkeen, siihen juttuun, joka sillä hetkellä on kivointa. On luottamusta siihen, että ehditään vielä kaikkea.
Minäkin haluan oppia olemaan ja nauttimaan hetkestä, joka on tässä ja nyt.
Äiti hoitaa. Äiti opettaa.
Ja sitten on aika lähteä , omaan elämään, näillä opeilla pärjää hyvin.
Ihmisillä tässä vaiheessa astuu kuvioon inhimillisyys, eli huolenpito jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...
Jokaisella pennulla on oma luonteensa. Muutaman tunninkin katselulla erotan joukosta rämäpään, lällykän ja tutkiskelijan.
Niinhän se on meillä ihmisilläkin, vauvana jo meillä on oma luonteemme. Me ihmiset muutumme kokemuksiemme mukaan, ainakin jonkin verran.
Onkohan saatu tutkittua missä määrin koirien luonne muuttuu iän myötä, omien aikuisten, laumansa kanssa?
Näillekin pennuille toivon kaikkea hyvää, ja ennen kaikkea hyvä perhettä, sellaista jossa riittää rakkautta, kärsivällisyyttä ja ymmärrystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti