Pyhäinpäivä

Tänään on pyhäinpäivä.
Sytytin kynttilät pihalyhtyihin jo aamulla.
Kyllä he kaikki näkevät ne täältä pihaltakin.

Muistelen isoäitiä. Hän osasi nauttia elämästä. Tai ainakin siltä se minusta näytti. Vanhainkodissakin näytti viihtyvän.

Muistelen Annikkia. Oli mun varaäiti. Niin paljon muistoja. Hän osasi olla läsnä. Kiirettä ei kai siihen aikaan ollut olemassakaan. Hän lähti kesken.

Muistelen Kirstiä. Siihen muistoon liittyy vielä tuskaa. Joskus on vaikea ymmärtää toisen tahtoa ja tapaa.

Muistelen Kultsia, Kessua, Hifiä, Joikua ja Veitiä. Kaikki niin rakkaita. Ikävä ei koskaan poistu kokonaan.

Muistelen Aamosta. Suuren suuren aukon jätti hänkin. Suuri persoona jäi monen mieleen.

Muistelen kahta työkaveria jotka yllättäin lähtivät. Siinä tuli muistutus elämästä jonka pituutta ei voi tietää.

Muistelusta tulee surullinen olo. Se on kai sitä ikävää.

Ps. enää ei ole lehtiä noissa puissa. Kuva otettu viikkoja sitten.