Powered By Blogger

sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Mitä nyt???




Olen niin innostunut islantilaisneuleista.
Ekahan tuli minulle itselleni ja nyt valmistui toinen, pojalle.
Näitä on tosi nopea kutoa.
Tuo pojan pusero on vielä paksummasta langasta, niin tuntuu että se tuli vielä nopeammin valmiiksi.

Kuviot vaativat kärsivällisyyttä. Telkkaria katsoessa tulee samalla kudottua väärin. Pari purkamis-sessiota on ollut, mutta ilmeisesti iän myötä kärsivällisyys on kasvanut, kun ei neule lentänyt laatikon pohjalle virheen/ongelman tultua.



Lanka on molemmissa puseroissa ollut pelkkää villaa, islantilaisesta lampaasta. Sen haistaa kun valmis pusero kastetaan ja laitetaan tasolle kuivumaan. Uskon, että puserot ovat lämpimiä ja tarkoitetut ulkokäyttöön.

Nyt iski tyhjyys kun ei ole mitään projektia. Voisin muuten kutoa jollekulle tuollaisen, mutta kun koot vähän vaihtelevat, vaikea arvioida että tulee juuri sellainen kuin "tilaaja" haluaa. Langat maksavat myös aika paljon, niin ei moni halua niin kallista puseroa.

Nyt pitänee siirtyä villasukkien pariin, kunnes keksin jotain muuta.
Vai kutoisiko vielä itselleen yhden? 

3 kommenttia:

  1. Mahtava, ihana neule!
    Taivaallisen kaunis :-)

    VastaaPoista
  2. Onpa kaunis!! Ja mikä taito sulla onkaan! Arvostan kovasti. Tee ihmeessä itselle, jos ei nyt satu olemaan ketään, jolle tehdä. Vaikka joululahjaksi?

    VastaaPoista