Muistan miltä kesäloman alkamisen pitäisi tuntua. Se on vapauttavan villi tunne, maustettuna ilolla ja helpotuksella. Loman alkamispäivä on loman paras päivä, koko loma on vielä edessä.
Nyt ei tunnu siltä.
Syynä ei ole vesisade.Monesti olen lähtenyt töistä lomalle pyöräillen vesisatessa. Sadepisarat eivät ole pystyneet huuhtelemaan lomariemua pois.
Jospa tarvitsen nykyään vain enemmän aikaa. Pitää sopeutua ajatukseen. Siirtyä pikkuhiljaa. Ajatella ensin tämä viikko pois mielestä.
Edellinen yö tuli nukuttua huonosti. Joiku ja Veiti olivat levottomia. Ne vaihtoivat nukkumispaikkaa moneen kertaan. Kynnet rapisivat laminaattilattialla. Olin jo pakannut kaikki matot pesua varten pois.
Taisivat aavistaa loman alkamisen, kun on jostain kovin innoissaan ei malta nukkuakaan.
Ehkä huomenna, hyvin nukutun yön jälkeen tuntuu jo lomalta.
Miehen loma alkaa vasta juhannuksesta. Se on näillä näkymin pidempikin "loma". Suuri muutos elämään. Siinähän se, syy lomafiiliksen puuttumiseen. Vielä jaksan toivoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti