Vietin lapsena kesät saaressa. Siellä ei ollut mitään mukavuuksia. Ei sähköä, ei jääkaappia ei edes kaivoa. Vesi haettiin veneen kanssa toisesta saaresta. Saavi, jossa vettä tuotiin oli vaalean sininen. Taisi saaveja olla kaksikin.
Perunoita ja kalaa haettiin lähi saaresta. Rannassa oli iso venevaja ja laituri. Hirsistä tehty laituri inhotti minua. Hirsien raoissa luikerteli käärmeitä. Tai niin ainakin kuvittelin. Rannasta käveltiin ylämäkeä talolle.Saaressa oli usein tuulista ja kylmää, mutta "perunapaikassa" oli aina lämmintä. Kuin olisi tullut alkukeväästä kesään. Usein perunoiden haku kesti kauan. Siellä juotiin myös kahvia.
Emännän juttelua oli hauska kuunnella. Murre vähän samaa kuin Heli Laaksosen.
Vuodet menee, ajat muuttuvat. Nyt "perunapaikassa" on enää emäntä. Ja saaressa viettävät kesää ihan vieraat ihmiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti