Bussimatka

Turussa kulkee linja-autoreitti, joka ei mene keskustan läpi ollenkaan, vaan kiertää itä-Turusta länsi-Turkuun.
Ensimmäistä kertaa käytin kyseistä linjaa, enkä muutenkaan ole käyttänyt bussia kuin viimeksi Kemiöön mennessä kesällä.

Bussi kiersi Lausteen. Asuntoalueen, jossa asuin 10-vuotiaasta 18.vuotiaaksi, ja vielä myöhemmin miehen kanssa vuoden verran.

Lapsuus oli  värikäs, eikä pelkästään muistoissa vaan ihan oikeasti.
Lapsuuden kodin parveke oli keltainen. Samassa talossa oli punaisia ja vihreitäkin parvekkeita. Nyt oli kaikki talot niin harmaita, värittömiä.
Monenlaisia muistoja tulvi mieleen. Teki mieli pyytää kuskia ajamaan hitaammin.
K-kauåasta oli tullut Siwa.
Kadun, jonka varrella asuin, päähän oli rakennettu koira-aitaus. Puut olivat isompia.
Muistan miten mietin millä pysäkillä jään pois koulusta tullessa, mahdollisuuksia oli kolme. Samaten aamulla, jos tuli kiire, oli vielä mahdollisuus ehtiä, jos meni pysäkille, jonne bussi saattoi tulla 10 minuuttiakin myöhemmin kuin ensimmäiselle vaihtoehtoiselle pysäkille.
 Muistan koiralenkit "maaseudulle". Silloin maaseutu oli Lausteen ja Varissuon välissä. Hiekkateitä ja peltoja. Nykyään alue on täynnä omakoti-ja rivitaloja. Vanhat alkuperäiset talot erottuvat joukosta isoilla tonteillaan. Ihan erinäköistä, näyttää vieraalta.

Bussi kääntyi useimmiten sinnepäin, josta matkaan saatiin lisää kilometrejä.
Kotimatkaan meni yhtä paljon aikaa kuin matkaan Turusta Kemiöön.

Bussikuskikin vaihtui matkan varrella. Huonosti suomea puhuva vaihtui toiseen huonosti suomea puhuvaan. Ystävällisiä kuljettajia, monella pysäkillä odottelivat juoksevia matkustajia.

Bussimatkustajista jäi mieleen nuori tyttö ja poika, jotka juttelivat miten kamalaa on kun tutulta vaihtui työpaikka ja hänellä on vielä asuntolainaa...Kyytiin tuli myös keski-ikäinen nainen, joka jutteli kännykkään kovalla äänellä. Uskalsi bussiin noustessaan kysellä kuljettajaltakin useampia kysymyksiä. Kaiken huipuksi kyseli vielä käytävän toisella puolella istuvalta jotain. Selvisi ettei puhelias nainen ollut turkulainen, vaan kesäkuussa Turkuun muuttanut Joensuulainen.

Kyllä se vaan niin on, että matkailu avartaa, pienikin matka.