Joululomasta tuli odotettua pidempi. Olisi mielekkäämpää jos loman voisi pilkkoa tasaisesti vuoden ympäri. Tuo syyskausikin kun oli aikas raskas.
Aina ei lomia voi valita ja joskus loma tulee yllättäen. Ainakin sairausloma.
Täällä sitä nyt sairauslomaillaan kipeän olkapään kanssa.
Voisi asiat pahemminkin olla. Nyt sentään voi ulkoilla, lukea, liikkua ihmisten ilmoilla, syödä ja tehdä melkein mitä vain. Ja vähintään seuraavana päivänä saa aina tietää mitä EI olisi pitänyt tehdä. Silloin ollaan särkylääketokkurassa.
Nyt voisin vain hyväksyä tämän olotilan ja nauttia minkä voin.
Ihmismieli tai ainakin "minunmieli" on kuitenkin kummallinen. "Minunmieli" sanoo, että sairauslomalla pitää olla tosi kurjaa. Omatunto ja "minunmieli" kilvan hokevat miten epäreilua on, että minä vaan kotona oleskelen, kun työkaverit raatavat ja kärsivät kun olen poissa. Välillä jätän särkylääkkeen ottamatta, jotta tunnen olevani enemmän kipeä, silloin "minunmielikin" hiljenee hetkeksi.
Jotta olo ei tulisi yhtään helpommaksi "minunmieli" vielä luo kauhuskenaarioita siitä, etten tule tällä sairauslomalla kuntoon. "MInunmieli" on tosi luova keksimään kaikkia vastoinkäymisiä.
Viimeisenä vetona "minunmielellä" on, että minulla saadaan sijainen, joka onkin kaikinpuolin taitavampi ja parempi kuin minä, eikä kukaan enää toivo saati odota minua takaisin töihin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti