Loma puolessa välissä

Nyt päivät saisi kulua hitaammin, kiitos.
Loma puolessa välissä.
Puolet vielä jäljellä, onneksi, ihanaa!

Kirjojen lukeminen on ihan kesken vielä! Olen juuttunut Lindgrenin Ehtoolehdon pakolaisiin. 

En ole päässyt kiinni lukemisen flowhun. Vaan on tässä vielä aikaa...

Sukan kutominen on toiminut. Helppoa, rentouttavaa hommaa, joka ei vaadi keskittymistä eikä kummempaa paikkaakaan.

Virkkaaminen on ollut kivaa. Välillä myös vaikeaa. Mies on ihaillut kärsivällisyyttäni ja ollut toisinaan huolissaan langan kestävyydestä. Tosi monta purkamista tämä lanka kyllä tuntuu kestävän.
Tähän en olisi pystynyt ilman pojan lainaamaa Paras kirjaa, ilman Tuulan neuvoja enkä ilman miehen kärsivällisyysihailua. Eihän tämä vielä valmis ole, mutta onhan tässä vielä lomaa jäljellä.

Mathildedalin kesäteatterissakin on ehditty käymään.
Satumaa, kertoi Unto Monosesta. Siis se tangosäveltäjä. Katsomo oli täynnä fanejaan. Keski-ikä jotain 75v. Musiikkia, kesäteatteri ja idyllinen ympäristö, kyllä kelpasi.
Tosin hiukan jäin kaipaamaan eläviä soittajia, edes hanuristia.
Ja toinen asia oli kulissit. Pöytäliinojen ja kylttien vaihdoilla siirryttiin paikasta toiseen.

Kolmessa lomaviikossa on ehtinyt tapahtua tosi paljon. Ja vielä on aikaa....