Marjoja enää alaoksilla, muut on jo poimittu.
Tein vispipuuroa näistä kun pojat oli pieniä. Joskus pakastin niitä terttuina ja laitoin koristeeksi kakkujen tms. päälle.
Kaikki marjat ovat parhaimmillaan suoraan pensaasta syötynä,
Nämä ei koskaan tule kovin isoiksi, mustat viinimarjat taitavat olla kooltaan suurimpia.
Maistuu hassulta kun näyttää viinirypäleeltä, mutta maistuu miedolta viinimarjalta. Kiwi-hedelmänkin näköä tässä on. Pitäisi kai syödä silmät kiinni niin voisi maistella rauhassa.
Mun suosikki. Tykkään.
Kaikki marjat tulee syötyä.
Kun tätä syö voi melkein jo tuntea olevansa flunssassa tai kuumeessa.
Musta viinimarjamehu on vaan niin flunssalääke. SItä on saanut juoda pienenä pullo tolkulla.
Suosikki myös. Pakastan näitä ja sitten syödään pitkin talvea jälkiruuaksi.
Paitsi yhtenä talvena kun Tapanin-myrsky vei mökiltä sähköt ja pakastin suli. Tein kaikista sulaneista marjoista marjapiirakoita. Oli kerrankin vierasvaraa.
Suosikki. Tänä vuonna kärsineet kuivuudesta.
Joskus mietin miten hyvältä kaikki maistui ennen pakastimia. Mustikoita syötiin kun niitä oli. Silloin oli mustikkakeittoa, mustikkapiirakkaa niin että korvista tuli jo ulos.
Sieniä syötiin syksyllä. Raparperiaika oli keväällä.
Eri maut kuuluivat eri vuodenaikoihin. Nyt on kaikki sekaisin. Milloin vaan voi ottaa pakastimesta marjoja ja leikkiä että on syksy tai kevät, ihan miten haluaa.
Kaikessa on toki puolensa. Ja niinhän se menee että saadakseen jotain, pitää luopua jostain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti